Puikkojen suihkintaa....
" Ota kiri, ota kiri, loppukiri harakiri, kiri, kiri, kiri, kiri
näin huutaa jalkani turvonneet , asfaltissa kahlanneet.
Kuka vie, kuka vie ja mitä mä saan?
Mull on levottomat jalat, levottomat jalat, levottomat jalat, levottomat....
Koe hyvä koe paha, tuli koe, koe rinnallasi tuli, seinään pää ja uudelleen, sitä rytmissä päivittäin mä teen.
Kuka vie, kuka vie ja mitä mä saan?
Mull on levottomat jalat, levottomat jalat, levottomat jalat,
levottomat....
Ei asu sisälläni rauha, eikä maistu mulle vesi kuuluu veneen alle, on kiire jo löytää paikka uus.
Ja joka hetkessä lepää ikuisuus.
Kuka vie, kuka vie ja mitä mä saan?
Mull on levottomat jalat, levottomat jalat, levottomat jalat,
levottomat....
Rauha, rauha, rauha, rauha rantarauha, näin huutaa pääni hädissään, mutta jalat vie ja taas mennään.
Kuka vie, kuka vie ja mitä mä saan?
Mull on levottomat jalat, levottomat jalat, levottomat jalat,
levottomat"....
Näin lauleskelee levottomista jaloista Hassisen kone.
Näin olen viime päivät lauleskellut, kun puikoillani oli niin puikottava malli, joka pisti enemmän levottomuutta puikkoihin kun jalkoihin.
Meikä mandoliinin puikot ovat siis sauhunneet melkoisella vauhdilla.
Tässä taannoin "Posti Kusti" polkaisi laatikkoon ihanan kirjan, jota olin jo pitkään katsellut sillä silmällä.
Vihdoinkin tuo odotus palkittiin.
Jännitys oli käsin kosketeltavissa, kun vapisevin käsin avasin pakettia jossa kirja oli.
Nyt olin onnellinen kirjaihanuuden omistaja, mutta näin hyvää kannatti odottaa...
Kirjaa on tapitettu silmä kovana ,miltein ekstaasin partaalla, näkemättä sekä kuulematta mitään muuta.
Kirjassa on niin paljon kauniit malleja, kauniisti kuvattuina, jotka tempaisevat jo mukaansa.
Oli vaikea päättää minkä niistä laittaisin puikoille ensimmäisenä?
Joka vuodenajalle on muutama nimikkomalli ja niinpä päädyin sitten kirjan ensimmäiseen malliin, näin kevään kunniaksi, joka on nimeltään Levottomat.
Kirja on Niina Laitisen Villasukkien vuosi.
Voi hyvät hyssykät, kuinka täpinöissä olinkaan, kun aloin laittamaan silmukkaa puikolle.
Mikäs siinä oli niitä tehdessä, samalla lauleskellen tuota alun biisiä, jalkojen heiluessa puikkojen tahtiin....
Olin niin innoissani, kun pläjäyttelin menemään, etten huomannut virhettäni, jonka olin tehnyt.
Ihmettelin hiukan, että nyt näyttää omituiselta tämä työni ja aloin tarkastelemaan ohjetta sekä tekelettäni paremmin ja silloin huomasin, että virhehän siellä killitteli.
Ei siinä sitten auttanut "itku markkinoilla, vaan rohkeasti ryhdyin purkamaan aikaansaannokseni ja eikun aloittamaan uudestaan.
Olin mennyt riveissä sekaisin ja sekös sitten kostautui pitkässä juoksussa, niinkun sanotaan.
Tälläkertaa seurasin kaaviota herkeämättä ja niin sitä sukkaa alkoi pikkuhiljaa muodostumaan.
Eihän se tietenkään ole ohjeiden syy, kun meikä mandooliini katsoo sitä "silmät ristissä", liekö sitten sukan mallin nimellä ollut osuutta asiaan, kun silmät ovat hyppineet riviltä toiselle levottomasti?
Voihan toki syy olla myös siinä, kun puikkoni ovat suihkinut iltamyöhään niitä tehdessä?
Tästä voimme vaan päätellä, että se mitä iltamyöhään kutoo, se aamulla puretaan.
Kirjan ohjeet sekä kaaviot ovat selkeät ja hyvin kerrottu.
No, eikös sitä niin sanota, että virheistä oppii??....
Pian puikoiltani pomsahti ihka ensimmäiset Levottomat.
Aiettä, kuinka olinkaan niistä innoissani, varsinkin tuon alun töppäilyni jälkeen.
Tämä sukkamalli on todella hieno, kuvio toistuu siinä niin kauniisti,
jopa ukkoni ihasteli sukan kuviota.
Yksivärisenä se tulee eritoten oikeuksiinsa.
Saas sitten nähdä, kuinka levottomaksi meikäläisen vauhti yltyy, kun nämä villaset pääsevät jalkojani lämmittämään? Se voi olla kuulkaas menoa se.
Kirjaihanuus....
Levottomani....
Lanka on Nallea....
Välillä pitää muistaa rentoutua....
rankan päivän jälkeen....
Näihin kuviin ja mietteisiin, toivotan kaikille aurinkoista kevättä!
Mukavaa, kun kävit kurkkaamassa!
- Satuli-
Taatusti mielenkiintoinen kirja.. nätit sukat olet tikutellut.
VastaaPoistaIhana kisuli, mukavasti makoilee siellä. Leppoisaa viikonloppua sinulle:)
Kiitos Villa Tuta ihanasta kommentistasi:)
VastaaPoistaKirja on ihana, se vie mukanaan.
Olen selannut sitä useampaan kertaan ja aina se vaan on kiinnostavampi.
Ohjeet sekä kuvat ovat niin houkuttelevia, että alkaa penkomaan lankavarastoa ja pistämään silmukkaa puikoille:)
Meidän Miu ei oikein tiedä olisiko ulkona vai sisällä? Ihan selvästi haistelee kevättä, mutta vielä on ollut senverran kylmää, ettei ulkona olokaan pitkiä aikoja miellytä:)
Aurinkoista viikkoa sinulle!
Sievät levottomat sait valmiiksi alun kiireestä huolimatta :)
VastaaPoistaMinulla kävi toisen sukan kanssa niin, etten muistanut tehdä sillä eri kaaviolla, mutta onneksi en ehtinyt pitkästi tehdä ennen kuin hoksasin :)
Kiitos Virpi, kivasta kommentistasi:)
VastaaPoistaKyllä hiukan harmitti, tuo alun töppäily, kun olin tehnyt sukkaa jo jonkin verran ja piti purkaa, mutta "vaikeuksien " kautta voittoon kun puikoilta tipahti Levottomat:)
En tiedä kuinka hyvin sukista huomaisi, jos niitä ei tekisikään peilikuviksi, vaan pläjäyttelisi menemään samalla kaaviolla kummatkin?
Kuitenkin hyvä, ettet joutunut purkamaan kovin pitkältä matkalta, upeat Levottomat tipahti puikoiltasi:)
Kiva sukkamalli tuo on, varmaan jossain vaiheessa pääsee puikoille uudestaan:)
Aurinkoista kevättä sinulle! T: -Satuli-
"Sopikaa välit, sanoi varpaat toisillensa" :D En ole ikinä ennen kuullut tuollaista sanontaa! :D
VastaaPoistaHei Marika!
PoistaTuo lausahdus kuuluu "Konstaapeli Reinikaiselle", jonka olen kuullut joskus vuosia sitten:)
Se oli niin hauskasti sanottu, että siksi laitoin sen tuohon loppukevennykseksi:)
Aurinkoista kevättä sinulle!